1. MENTÄVÄ ON

En edes yritä kertoa syytä,

miksi mun mentävä on

Ei se johdu siitä,

että kanssasi oisin onneton

Edessä vapaaehtoisen pakon

selvittämään, miksi mentävä on

Se vie ehkä kuukauden,

tai se vie vuoden

minä palaan, kun olen selvittänyt sen

Luulen, että pystyt paremmin,

silloin minua ymmärtämään

Kun en lähtöni syistä yritäkään,

kertoa yhtään mitään

Minä kuulen, kuiskailevan maailman tuulen,

mutta sanoja erota en

Ei ole tärkeää, mihin suuntaan menen

tärkeämpää on, että vain etenen

Mun mentävä on

tahdon keskelle suuren kuulijajoukon

Mentävä on

yksin laelle vuorenhuipun oudon

Mentävä on, silloin mentävä on,

kun mentävä on

Se minullekin on salaisuus

miksi ja minne meen

Unohda siis kaikki

lähtemiseen liittyvät kliseet

Minä menen, kun en menemättä olla voi,

kun merenkohina korvissa soi

En kotiinpaluunriemua tuntea saa

ellen saata itseäni nyt matkaan

Mun mentävä on…

Ei niin, että oisin levoton

sun kanssa hyvä olla on

Ehkä se onkin niin

minä itseäni lähden

vain hetkeksi pakoon

Mun mentävä on

tahdon keskelle suuren kuulijajoukon

Mentävä on

laaksosta yli tummien vuorien

pitkin reittiä Nuuskamuikkusen

Mun mentävä on, silloin mentävä on,

kun mentävä, mun mentävä on